Katumankeli

En ole juurikaan ajanut yövuoroja tänä vuonna, joten ne hurjat ja koskettavat tarinat suomalaisen ihmisen edesottamuksista jäävät vähille. Sen sijaan voinkin näin kesäaamuna keskittyä mielipuuhaani eli muiden haukkumiseen.

Pelkään, että jonain päivänä ajan pyöräilijän yli ja en toivu siitä koskaan. Tuskin syy on edes minun siinä tilanteessa mutta ikävää sellainen olisi. Kysynkin nyt minkä ihmeen takia helsinkiläinen pyöräilijä ei osaa liikennesääntöjä? Entä eikö heillä ole sitä vähääkään itsesuojelu vaistoa. Ilman kypärää, sodan aikaisella ruosteläjällä 30 km/h mäkeä alas risteykseen katsomatta ajava ihminen ei juurikaan eroa siitä miehestä, joka juhannuksena ampui itseään päähän vahingossa. Erotellaan tässä nyt kokemuksia mutta a) missä liikennesääntöjen tuntemus b) tilanteet, joissa pyöräilijä on kyllä oikeassa mutta on ihan autoilijan reagointikyvystä kiini, ettei tule ruumiita.

Helsinkiläiset pyöräilijät ovat yleensäkin jotenkin oman arvon tuntevia ja aina katsovat kieroon autoilijoita, jotka tuhoavat tätä rakasta palloa. Olkoon niin mutta ketä se perseily sitten auttaa. Minäkin paskiainen taksinkuljettaja, varmaan pervo ja asennevammainen idiootti olin pysähtynyt Radiokadulle päästääkseni asiakkaan ulos. Minuuttia myöhemmin olin juuri lähdössä, kun takaa tuli naispyöräilijä, ilman kypärää tietenkin, ja yritti jostain syystä ajaa oikealta puoleltani ohi. No sehän ei onnistunut, koska olin pysähtynyt mahdollisimman lähelle pysäköityjä autoja, jotten tukkisi koko katua. No naishenkilö sitten pysähtyi keulani kohdalle ja alkoi huitomaan ja huutamaan jotain. Minkähän takia se oli nyt minun vikani, jos ei ollut silmiä päässä ja ajoi umpikujaan? Tiesiköhän rouva, että ajaessaan ajoradalla koskee häntä tieliikennelaki ja kohteet kadulla ohitetaan pääsääntöisesti vasemmalta, eikä tunkemalla oikealta puolelta.

Suurin vaara on sen sijaan pyöräilijöiden törkeä piittaamattomuus punaisista valoista. Ajoin niin ikään viime viikolla yhden pyörälähetin perässä Hämeentiellä ja hän ajoi härskisti Viidennen linjan risteyksestä eteenpäin aina Lintulahdenkadun yli punaisia päin jokaisten valojen kohdalla. No tällä kertaa autoja ei tullut mutta jonain päivänä se helposti napsahtaa. Yhtä vaarallista on melkeinpä ymmärtämättömyys väistämisvelvollisuudesta. Vajaa tunti sitten ajoin Tehtaankatua kohti telakkaa ja Laivurinkadun risteyksessä tuli pyöräilijä vasemmalta suoraan eteeni. Lännesttä päin tulleet autot olivat oikeaoppisesti pysähtyneet, koska tyttö tuli heihin nähden oikealta mutta tytön olisi pitänyt äistää minua, koska tulin hänestä katsoen okealta. No jarrut pohjaan siinä piti lyödä ja tyttö jatko matkaa tietämättä tapahtuneesta.

Myönnän, että nuorempana tein aivan samoja juttuja, koska uskoin aina ehtiväni joka raosta ja välistä mutta nyt, kun ajaa työkseen päivittäin olen huomannut, että se oli typerää, vaarallista ja turhaa kiusaa muille.

Tasapuolisuuden nimissä pitää kyllä muistaa erään ystäväni onnettomuutta viime kesältä. Hän ajoi mäkeä alas risteykseen ja kääntyvän auton kuljettajat teki sen yhden kahdesta pahasta virheestä. Toinen on tietty se, että kun viereisellä kaistalla auto pysähtyy suojatien eteen ajetaan täysiä läpi. Tämä kuljeetaja ei kääntyessään katsonu olan yli tuleeko pyöräilijää ja matka katkesi sitten siihen. Ystäväni oppi käyttämään kypärää tilanteen jälkeen. Saikohan korvauksia kärsimyksistä. En tiedä mutta olkaapa hyvät ihmiset varovaisia, mitä välinettä käytättekään. Niin älkää juosko bussin takaa kadulle.

Taksapäätös 2010

Kyllä, suosikkikirjoittajanne tekee paluun päätteen äärelle. Kesähelteet ja tyhjä kaupunki avaavat mahdollisimman muutaman ajatuksen esittämiseen.

Ihmiset tulevat esittämään taas kerran kysymyksen taksinhintojen noususta. Itselleni asia tuli täysin yllätyksenä. HTA:n lehteä lukeneenakaan en ollut kuullut hintojen tarkastamisesta. Luinkohan sen siitä Metro-lehdestä, kun harrastin raitiovaunua vajaa kuukausi sitten.

Reilut puolitoista vuotta kestänyt kuljettajan urani on tuottanut jo kaksi taksapäätöstä. Päivän lähtömaksu on noussut 30c ja yön peräti 60c. Vanhaa kilometri taksaa en enää muista mutta siinäkin on ollut nousua. Nyt tosin osui alv:n nosto prosentilla samaan hetkeen. Yrittäjä ei tietenkään alvista saa itselleen mitään mutta kuluttajan kustannukset nousevat entisestään.

Kustannukset ovat tietenkin kovat ja kuskin palkkakaan ei ole kummoinen näinä vaikeina aikoina mutta molemmat taksankorotukset ovat tulleet huonoihin aikoihin. Viime kesänä olisi pitänyt olla nostamatta. Kysyntä oli selvästi laskemassa ja ihmiset sijoittivat vähät rahansa johonkin muuhun kuin taksilla ajamiseen. Vanha taso olisi pitänyt pitää ainakin toistaiseksi. Vaikka korotukset on todellisuudessa ovat vain muutamia prosentteja, tuo se väistämässä tarkalle asiakkaalle pohdittavaa.

Taksihan ei ole suomessa kallis, jos vertaa yleiseen hintatasoon. Tietenkin lähes minimipalkkaiselle tällainen ylellisyys on harvinaista mutta se johtuukin palkkojen huonosta ostovoimasta. Jos vuokran maksuun menee ensin kolmannes käteen jääneestä palkasta ja vielä kehtaa syödä ja miettiä säästävänsä rahaa, niin ei siitä paljon jää taksilla hurjasteluun.

Kate on pientä ja kustannukset suuria. Autot maksaa, dieselin hinta nousee jatkuvasti ja meidän oloissa ja taksikäytössä auto kuluu paljon enemmän ja vaatii huoltoja. Kysellään, että miksi ajetaan kalliilla autoilla. Siksi, että ne kestävät paremmin ja onhan se työkalu, jossa kuljettajan pitäisi siinä viihtyä. Kysytään, miksi autoa pitää vaihtaa niin usein. Siksi, että 300 000 kilometriä Bemarin tai Mersun lasissa jättää jo sellaisia jälkiä, että uusi auto on järkevämpi, kuin jatkuva korjaaminen.

En tiedä millä systeemillä TJP:n maksitaksit pyörivät, jos meinavat ajaa halvemmalla. Joku siinä mättää. Autotkin ovat uusia Sprinttereitä, jotka maksavat jotain 100 000 euron paikkeilla. Kyllä sitä monta vuotta maksetaan nykyisilläkin taksoilla. Ellei sitten jokainen kuljettaja ole jotenkin yritysvastuullinen. Enpä tiedä.

Kauanko suomalainen taksi pysyy vielä laadukkaana ja luotettavana? Aika näyttää.